Valkea Veljeskunta

Eräs harvoista naisista, joka kuuluu Valkeaan VeljeskuntaanValkea veljeskunta on radikaalinen pappisryhmä, joka sai alkunsa neljännen ja viiden ajan taitteessa. Jumalten hyljätessä papit suuren taistelun jälkeen, papit syyttivät pimeyttä menetetyistä voimista. He katsoivat että pimeys niin kauan kuin se on olemassa, on uhka kaikelle hyvyydelle, ja on siten tuhottava. Kaikki eivät hyväksyneet tätä näkökantaa, mutta moni pappi liittyi yhteen ja vannoi uskollisuutta valkeudelle ja kuolemaa pimeydelle. Valkea Veljeskunta sai paljon kannatusta suorilla teoillaan ja säälimättömällä taistelullaan. Paljon pimeyden olentoja tuhottiin nopeasti ja loput pakenivat pohjoiseen tai itään.

Veljeskunnan oppien mukaan kaikkinainen pahuus on tuomittavaa, ja veljeily pimeyden kanssa ei ole anteeksiannettavaa. Vähäinenkin epäilys pimeyden palvonnasta tai valkeuden hylkäämisestä katsottiin rikokseksi ja ainoana rangaistuksena oli kuolema.

Veljeskunnan äärimmäisten tekojen kautta eteläinen Nagai puhdistui pahuuden ja pimeyden olennoista, mutta paljon hyvääkin tuhoutui puhdistuksissa. Veljeskunta katsoi tämän kuitenkin välttämättömyydeksi, sillä pahuuden tuhoaminen oli ensisijaisen tärkeää.

Pimeys on kuin rikkaruoho, joka tukahduttaa hyvän. Siksi se on kitkettävä juurineen ja maa on poltettava jotta seuraavana vuonna kasvaisi uusi puhdas sato.
- Veljeskunnan kolmas Akolyytti Terester

Veljeskunta sai paljon vaikutusvaltaa Alhraedissa ja Orinocossa. Orinocossa puhdistukset menivät niin pitkälle että kaikki muut kuin ihmiset luokiteltiin pahuuden olennoiksi. Niinpä haltioita, kääpiötä, puolituisia ja ennen kaikkea örkkejä vainottiin ja heidän päästään maksetaan vielä tänä päivänä tapporahaa. Epäihmisten, kuten heitä kutsuttiin, katsottiin olevan helpommin alttiita pahuuden ja pimeyden houkutuksille ja suojellakseen ihmiskuntaa heidät tuhottiin.

Jos pimeys pesiytyy vasempaan käteesi, on se katkaistava, jos se leviää toiseenkin käteesi on koko ruumis puhdistettava.
- Valkean Veljeskunnan Piispa Kalamter

Alhraedissa ei ihan näin pitkälle menty, mutta myös siellä vainottiin kaikkia ihmisistä poikkeavia. Olorienin jakautuminen etelän Alhraediksi ja pohjoisen Olorieniksi johtui paljolti Valkean Veljeskunnasta. Valkea veljeskunta oli saanut paljon vaikutusvaltaa etelässä ja halusi eroon pohjoisen "epäpuhtaista" haltioista. Haltioiden paheksunta ja suvaitsemattomuus kasvoi etelässä ja viimein hallitsevan kuninkaan serkku julisti etelän provinssit itsenäisiksi. Haltiat ja puolihaltiat karkotettiin pohjoiseen.

Kun pimeys saa otteen ruumiista, saastuu samalla sielu, eikä sitä voi enää puhdistaa.
- Olorienin Arkkipiispa Netsalan Valkoinen

Piispa Raol Täydellisen aikana puoliveristen (puolihaltioiden, -kääpiöiden, -örkkien, jne.) vainot Alhraedissa saivat kaikki epäilemään toisiaan. Katsottiin että se jonka suonissa ei virrannut puhdasta ihmisverta, oli saastunut ja vaarallinen.

Puhdasverinen valkeutta palvova ihminen tuo ympärilleen valkeuden loiston, mutta se jonka veri on saastunut luo pimeyden ympärilleen.
- Tuntematon Veljeskunnan Akolyytti

Puolihaltioita, joita ei aina helposti erottanut ihmisistä, sanottiin pimeyden viekkaimmiksi kätyreiksi. Monia sukuja, joiden joku esi-isä oli ollut haltia, vainottiin ja poltettiin rovioilla. Minkäänlaiseen virkaan tai asemaan ei päässyt esittämättä sukutauluaan, ja suvuttomat, orvot tai ne joilla ei ollut tarkkaa sukutaulua, tapettiin. Nämä puhdistukset jatkuivat vuosikymmenen, kunnes voitiin olla varmoja että Alhraedissa vallassa olevat suvut olivat puhtaita.

Eikö ole vaarallisempi se joka hiipii luoksesi ystävän muodossa kuin se joka jo kaukaa erottuu viholliseksi.
- Piispa Raol Täydellinen

Vaikka Valkealla Veljeskunnalla on paljon vaikutusvaltaa Orinocossa ja Alhraedissa, D'Urdissa, Olorienissa ja Daeltonissa sen valta on vähäistä. Stoel on yksi esimerkki paikasta, jossa Valkealla Veljeskunnalla ei ole poliittista vaikutusvaltaa. Veljeskuntaa pidetään vaarallisena poliittiselle vallalle, radikaalien oppiensa vuoksi.

Veljeskunta on tiukasti hierarkinen, mutta hajanainen järjestelmä. Veljeskunnan johdossa on Temppelien Arkkipiispat, joita on tällä hetkellä 29. Arkkipiispat kokoontuvat joka vuosi yhteen päättämään uusista säädöksistä ja laeista. Koska jokainen arkkipiispa on samanarvoinen ja harvoin täysin samaa mieltä toisten kanssa, syntyy harvoin näissä kokouksissa uusia veljeskuntaa koskevia säädöksiä. Pimeyden hävittäminen täydellisesti onkin Veljeskunnan ainoa virallinen säädös, mutta jokainen arkkipiispa toteuttaa sitä omassa valtapiirissään omalla tavallaan.

Veljeskunnalla ei ole varsinasta yhteistä pyhää kirjaa tai pyhiä tekstejä, vaan jokaisella kirkolla on oma, kirkon perustajansa pyhä kirja, jossa käydään läpi kirkkokunnan periaatteet. Kukin arkkipiispa täydentää tätä kirjaa tarvittaessa omalla hallintokaudellaan, useilla kirkoilla onkin kattava kirjasto täynnä pyhiä tekstejä, joita alueen veljeskunta seuraa.

Erilaisista toiminta metodeistaan huolimatta, valkea veljeskunta on melko yhtenäinen. Veljeskunta seuraa tarkasti jumalten johdatusta, ja pienikin jumalten epäsuosioon joutuminen aiheuttaa aseman menetyksen. Veljeskunta seuraa tiukasti jumalaisia näkyjä ja unia, jotka paljastavat heikot lenkit veljeskunnassa. Jumalten epäsuosioksi voidaan katsoa myös se että suurin osa veljeskunnan alempia piispoja tai akolyyttejä ovat eri mieltä arkkipiispan kanssa. Tällöin haetaan johdatusta jumalilta.

Jos valkean veljeskunnan jäsen joutuu jumalten epäsuosioon, hän menettää asemansa ja joutuu tarkkailuun. Jos jumalilta ei tule merkkiä siitä että hän pääsisi takaisin jumalten suosioon, voi seurauksena olla jopa kuolema. Menetettyä asemaansa hän ei kuitenkaan voi koskaan saada takaisin.

Epäsuosiossa oleva pappi voi kuitenkin pyytää erityistä seremoniaa, Valkeuden Armoa. Tällöin piispa sitoutuu suorittamaan jumalten hänelle määräämän tehtävän tietyssä ajassa. Tehtävät eivät yleensä ole helppoja, ja moni epäonnistuukin. Epäonnistumisesta on armotta seurauksena kuolema, mutta onnistuminen palauttaa jumalten suosion, ja siten hän saa pitää asemansa.

Ken ei Valkeutta kunnioita, se pimeyttä palvoo.
- Hetteus Luterilainen

Valkeuden opeissa on lukuisia kuolemansyntejä, jotka vaihtelevat eri alueilla. Pimeyden palvominen, eli valkeuden halventaminen ja kieltäminen on kuitenkin yhtä vakavaa kaikkialla Nagaissa. Pimeyden palvojalle ei armoa anneta, mutta jos hän on hairahtunut ja katuu syntejään ennen roviolla polttamista, Veljeskunta antaa hänelle anteeksi. Syytetty kohtaa Valkeuden maallisen tuomion kuolemansa kautta ja joutuu lopulliselle tuomiolle Valkeuden eteen.

Sinut on todettu Valkeuden kieltäjäksi ja siksi paratiisista kielletyksi. Kadutko tekojasi, jotta Valkeus voisi armonsa osoittaa viimeisellä tuomiolla?
- Alhraedin Sokea Oikeus roviolle tuomitulle

Eri valtakunnissa on kuitenkin eriäviä mielipiteitä siitä mikä on pimeyden palvontaa; Orinocossa Valkeuden jumalan tai jumalattaren nimen halventaminen on kuolemansynti ja Alhraedissa myös Valkeuden papin surmaaminen on Valkeuden halventamista tapahtui se sitten vahingossa tai tarkoituksella. Aikaisemmin näin oli myös Orinocossa, mutta kirkon laki on siellä muuttunut. Tiukin tulkinta on Alhraedin syrjäisessä maakunnassa, Telenin maakunnassa, jossa papin sanan kyseenalaistaminen tai käskyn tottelematta jättäminen luokitellaan Valkeuden halventamiseksi ja siten pimeyden palvonnaksi.

Pappi ei ole vain Valkeuden sanan levittäjä, vaan hän on myös esimerkki kansalle. Hänen ei pidä poiketa Valkeuden polulta edes hetkeksi.
- Piispa Ingius

Valkea Veljeskunta pitää tiukkaa kuria ja rankaisee kirkkoa vastaan tehdyistä teoista tai sanoista. Edes papit eivät ole turvassa heiltä ja mitä suuremmassa asemassa pappi on, sitä varovaisempi hänen tulee olla tekojensa ja sanojensa kanssa. Joskus kirkon parista löytyy henkilöitä, jotka eivät hyväksy joitain oppeja, tai kirkon käskyjä. Näiden erimielisyyksien seurauksena on syntynyt lukuisia kirkkokuntia, luostareita ja lahkoja, osa tunnustettuja, osa harhaoppisiksi leimattuina.

Valkeus on temppeli, kirkko sen perusta ja papit tukipilareita.
- Kyseenalaistettu lausahdus Orinocon piispa Agnostus Rehelliseltä

Tunnetuin kirkon ongelmallisista papeista oli Theo Asket, joka ei hyväksynyt valtavia kauniisti koristeltuja kirkkoja. Hänen mielestään Valkeutta tuli palvoa ilman turhaa maallista prameilua. Theo julisti tätä sanomaansa julkisesti, mikä ei ollut kirkon mieleen. Alhraedin Valkea Veljeskunta asetti Theon pannaan, eli kielsi häneltä aseman, sekä siihen kuuluvat valkeuden voimat. Pappi Theo ei kuitenkaan anonut valkeuden armoa, vaan otti tyynesti vastaan kirkon rangaistuksen ja jatkoi kampanjaansa kirkkoa vastaan.

Ennen kuolemaansa hän oli kerännyt joukon pappeja ympärilleen, jotka jakoivat hänen mielipiteensä. Alhraedin lähellä on yhä luostari, joka jakaa Pappi Theon opin vaatimattomuudesta, ja se on nykyisin tunnustettu Valkeuden kirkkokunta. Pappeja, jotka ovat luopuneet maallisesta, kutsutaan kerjäläismunkeiksi. Theon julistus on hieman kuitenkin muuttunut, eivätkä kerjäläismunkit käy enää 'sotaansa' kirkon prameutta vastaan, vaan julistavat että tie taivaisiin käy vaatimattomuuden kautta ja osoittavat sitä itse. Pappi Theon panna on hänen kuolemansa jälkeen kumottu, ja hänestä on tehty pyhimys. Valkea Veljeskunta tunnustaa nykyään myös kerjäläismunkkien opit 'tieksi taivaaseen'.

Koska kaikki Valkeuden papit ovat valkeuden lapsia, ei heitä vastaan voi soveltaa samoja rangaistuksia kuin tavallista kansaa kohtaan. Pappia ei voida tuomita kuolemaan, elinkautiseen vankeuteen tai orjuuteen. Pappi voidaan kuitenkin asettaa pannaan, jolloin kaikki Valkeuden suomat voimat riistetään häneltä. Pappi menettää myös asemansa kirkossa, eikä häntä enää saa kutsua papiksi.

Niin halutessaan pappi voi toki vedota Valkeuden Armoon, mutta myös harhaoppisuudesta luopuminen voi palauttaa hänelle papin aseman katumusajan jälkeen. Kun pappi on pannassa, häntä ei enää luokitella papiksi, ja häneen pätee samat rangaistukset ja lait kuin kehen tahansa. Niinpä jos pappi kieltäytyy taipumasta kirkon tahtoon pannaan julistuksen jälkeen hän usein joutuu kirkon tavanomaisimpien rangaistuksien kohteeksi, mikä voi tarkoittaa jopa roviolla polttamista. Panna on erityisen voimakas rangaistus, ja se vaatii kaikkien seitsemän jumalan ja jumalattaren kirkon päämiehen suostumusta.

< Nagain Kronikat