Orinoco >

Orinocon kuningaskunta syntyi viidennen ajan alussa. Lähes koko läntinen Nagai oli ihmisten saavuttamattomissa, sillä kaukovuoret sulkivat maareitit sinne. Pohjoisessa örkit ja muut pahalaiset olivat vallanneet omia alueitaan, mutta vasta kun kääpiöt rakensivat Tilhuksen solan pääsivät myös muut kansat valloittamaan länttä. Suurin osa Orinocon kansalaisista onkin Olorienista tulleita uudisraivaajia tai sotaa pakenevia asukkaita. Haltiat eivät halunneet lähteä vanhoilta seuduiltaan ja siten lähes kaikki Orinocon kansalaiset ovatkin ihmisiä.

Orinocon varsinaisesta perustajasta ei ole jäänyt aikakirjoihin merkintöjä. Orinoco oli ollut pitkään vain hajanaisia maatiloja ja pieniä kyliä. Jatkuvat örkkien ja muiden pahalaisten ryöstöretket pakotti ne kuitenkin viimein yhdistymään yhden armeijan alle synnyttäen Orinocon kuningaskunnan.

Orinoco on Orinocon kuningaskunnan pääkaupunki. Sen pääasiallinen elinkeino on kalastus. Toisin kuin monissa muissa maissa, Orinocossa ei siedetä nykyään epäihmisiä lainkaan. Kääpiöistä, haltioista, puolituisista, ja ennen kaikkea örkeistä ja muista pahalaisista on luvattu tapporahaa. Orinocon kuningas on julistanut Orinocon puhtaaksi kaikesta ihmiskuntaa saastuttavasta jätteestä. Nämä puhdistukset ovat olleet käynnissä jo monta sataa vuotta, eikä miesmuistiin ole Orinocossa nähty muita rotuja kuin ihmisiä ja Bael Ungran örkkejä. Puhdistusten sanotaan alkaneen Valkoisten Veljien toimesta viidennen ajan puolessa välissä samoihin aikoihin kun Bael Ungran valtakunta syntyi. 

Orinoco on käynyt rajasotaa Bael Ungran örkkejä ja muita pahalaisia vastaan jo vuosisatoja, mutta varsinainen ratkaiseva sota alkoi vuonna 54 kuudetta aikaa, kun Bael Ungra hyökkäsi ylivoimaisella sotajoukolla etelään ja valloitti Tilhuksen solan ja kaupungin. Silloinen Orinocon kuningas oli vierailulla kaupungissa juuri ennen hyökkäystä ja sai surmansa käydyssä taistelussa. Orinocon nykyinen kuningas, Gael VII, oli isänsä kuollessa vasta 5-vuotias. Valta siirtyi lapsikuninkaalle ja koko Orinocon hallinto joutui sekasorron valtaan. Gale VII aikana Orinocon valtakunta on pikkuhiljaa rapistunut eikä pohjoisen valloittajia ole voitu ajaa takaisin.

Sankareiden matka Orinocon alueilla

Viswanthan oli koitua sankareiden kohtaloksi, mutta he heräsivät yllättäen vain huomatakseen että maailma oli muuttunut seikkailussa 17 (Ajan Valtiaat). Vuosia oli vierinyt ja maailman kohtalo oli valittu. Mitään ei ollut enää tehtävissä, vai oliko?

Sankarit lähtivät matkaan Lehdosta viemään lehdon sydäntä Pirunsuolla asuvalle duidille. Heidän matkansa ei ollut kuitenkaan helppo vihollisia kuhisevassa maailmassa. Sankarit eivät päässeet Tihuksen Solan läpi ja päättivät turvautua varjoissa matkaamiseen. He astuivat varjojen valtakuntaan vain huomatakseen että matka siellä ei ollut yhtään turvallisempaa. 

Viimein he saapuivat Pirunsuolle ja lähtivät toivoa täynnä takaisin kohti Stoelia. He saapuivat Hevosherran Kartanolle jossa kaikki ei ollut kohdallaan. Sankarit joutuivat viimein pakenemaan pimeitä pappeja ja huomatessaan vuoret ylitsepääsemättömäksi esteeksi he astuivat takaisin varjoihin. Muutamalla askeleella he saapuivat Menthropin luostarille ja löysivät Mahdollisuuden. Siitä voit lukea lisää heidän päiväkirjoistaan.

Orinicon kartta >

< Sankareiden maailma