Fiolektan ja Eliaelin taru

Syntymä

Fiolektan ja Eliael syntyvät kaksosina aatelisperheeseen Alhraedissa vuonna 1573 kolmatta aikaa, samana päivänä kun Haltijoiden ja ihmisten liitto lopulta rikkoutuu. Syntymä päivää pidetään pahana enteenä, koska koko kaupungissa ei synny sinä päivänä yhtään muuta lasta. Veljeksiä seuraakin koko lapsuutensa ajan varjo heidän oudosta syntymäpäivästänsä.

Erikoista syntymäpäivässä oli myös se, että tasan vuosi myöhemmin syntyi surullisenkuuluisa maagi Trigordian. Veljekset osoittivat huomattavaa maagista taipumusta jo hyvin nuorina, ja heidät laitettiinkin kaupungin parhaitten maagien oppiin. Pojat ohittavat oppi-isänsä oltuaan viisi vuotta hänen opissaan ja saavat jo viisitoistavuotiaina tunnustuksen kaupungin muilta maageilta.

Miehuus

Täytettyään kaksikymmentä veljekset ovat selvästi parhaat maagit koko Alhraedin ympäristössä ja he ovat tunnettuja julmuudestaan kaikkia avoimesti pahuutta palvovia ihmisiä kohtaan.

21-vuotiaina he saavat selville kahden entisen oppi-isänsä kertoneen viinihöyryissä maailman olevan vaikeuksissa jos kaikki pahuus katoaa. Veljekset päättävät syyttää heitä pahuudesta ja tappavatkin maagit lopulta kaupungin torilla julkisen väittelyn jälkeen.

Neljä vuotta veljekset elävät hiljaisuudessa opetellen magiaa vakuuttuneina heitä odottavasta "suuremmasta" tarkoituksesta. Ikivanhat kirjoitukset joita veljekset tutkivat osoittautuvat kuitenkin veljesten kyvyn yläpuolella oleviksi ja neljänvuoden jälkeen heidän ystävänsä huomaavatkin veljesten lopettaneen ikääntymisen ja saaneen lasittuneen katseen joka saa kylmät väreet ainakaan kenelle tahansa joka katsoo heitä silmiin. Veljekset eivät itse huomaa silmiinpistävää muutosta ja ovat entistä varmempia heidän asetetusta kohtalostaan.

Täytettyään kolmekymmentä veljekset, jotka ovat nyt täysin erottamattomat, päättävät lähteä etsimään kaltaisiaan; muita jotka jumalat ovat muovanneet jo äidin kohdussa ja asettaneet pyhän tehtävän .

Periva

Maailman ollessa vielä nuori ja nykyisten kuningaskuntien vielä lapsia he päättävät mennä ensimmäiseksi Perivan satamakaupunkiin, koska he ovat aina rakastaneet merta ja mikä parempi paikka löytää sydämeltään puhtaita valkeuden ritareita, kuin lapsenkaltaisen puhdas Periva, joka juuri on kastanut aamun vesipisarat yltään.

Päästyään Perivaan veljekset saavat kokea karvaan pettymyksen, koska Periva on vain nuori kuningaskunta jonka ideologia pyörii elossa pysymisen ja joka päivästen huolien ympärillä. Ne valkeuden papit, jotka Perivassa asustavat ovat täysin voimattomia ja muutenkin laiskoja uskoltaan.

Tuomittuaan Phiiluksen, Tatus Orvalin pojan ja Anhaliuksen, jotka olivat "synnillisiä" pappeja korkeampaan kuolemaan veljekset päättävät jatkaa etsintäänsä, vaikkakin ilman sitä lapsenomaista intoa, jota he uhkuivat matkatessaan Perivaan. Ennen lähtöä veljekset kuitenkin viettivät kuusi kuukautta Perivassa opettaen magiaa eräälle nuorelle miehelle, joka oli auttanut heitä osoittamaan pappien syyllisyyden.

Teh-Bar

Seuraavaksi veljekset päättävät matkustaa nykyiseen Teh-Bariin. Siellä he tapaavat vain X'Wardin tuhoon johtaneen taistelun raunioita ja ihmisiä, jotka elävät vieläkin toisen suurtaistelun pelossa.

Ymmärrettyään ihmisten olevan vieläkin niin peloissaan niin suuren pahuuden kuin X'Ward'n vuoksi, veljet yrittävät opettaa ihmisille lähimmäisen rakkautta. Käsitettyään väestön olevan liian (peloissaan) turmeltuneita, he alkavat joukko telottaa ihmisiä, niin, että he viimein saavat asukkaat ymmärtämään rakkauden tarpeellisuuden.

Kolme vuotta he käännyttävät ihmisiä pienellä alueella hyvyyteen, mutta lopulta ymmärtävät, että vain muutama on ottanut heidän viestinsä eteenpäin vietäväksi. Ne jotka ovat antautuneet hyvyyden opeille täysin, veljekset palkitsevat muutamalla iltojen iloksi tehdyllä maagisella esineellä, joista voimakkaimpia ovat seitsemän kaulakäätyä, jotka antavat käyttäjänsä lukea kenen tahansa näkemänsä ajatuksia.

Vankeus

Turhautuneina veljekset suuntaavat kohti kotiaan Alhraedia, polttaen paljon kyliä matkan varrella. Ja saaden suurta kuuluisuutta, tuhottuaan suuren merihirviön Torikin rantavesissä.

Lopulta kun Alhraed jo näkyy horisontissa erään puhdistuksissa kuolleen maagin kirous iskee heidän ylleen singoten heidät johonkin aikasilmukkaan jossa he ikuisesti joutuisivat taistelemaan loputonta tulvaa pimeyden olentoja vastaan. Yötä päivää heidän niskaansa tippuu iljettäviä pieniä vihreitä olentoja, jotka saisivat kenen tahansa normaalin ihmisen hulluksi kauhusta.

Se mitä inhimillisyyttä veljissä on, tuhoutuu täysin heidän lahdatessa kirkuvia kauhuja ja kuplivia julmuuksia päivästä yöhön ja yöstä päivään, lopulta tajuamatta mitä he oikeastaan edes tekevät.

Vapaus

Vasta vuonna 97, kun Trigordian vapauttaa kolme pahuuden jumalaa, veljekset saavat vapauden kun he solmivat epäpyhän liiton erään julmuuden jumalan kanssa. Veljekset palaavat Alhraediin nähden, kuinka pahuus on päässyt valloilleen heidän lähdön jälkeen.

Pimeyden jumala kuiskii heidän korviinsa käsittämättömiä julmuuksia, ajaen heidät hulluuteen jonka voi tyydyttää vain viattomien veri. Pian veljekset ovat kuuluisia kauhuistaan joita he aiheuttavat kaikille jotka he kohtaavat. He asettuvat asumaan Alhraedista 100 kilometriä pohjoispuolella olevaan vanhaan linnoitukseen, joka pian saa koristeikseen ruumiita ja luita ympärilleen kuin peltoina lainehtimaan.

Veljekset elävät 300 vuotta alueensa herroina, levittäen kauhua ja tuhoa ja synnyttäen kauheuksia vaeltelemaan maita ja peltoja pimeinä öinä.

Valo ja Pimeys

Vuonna 277, kun Valkoiset veljet ovat ja voimissaan, huomaavat veljekset olevansa piiritettyjä pyhää vihaa uhkuvien sotureiden toimesta. Kolmesataa päivää ja yötä Valkoinen Veljeskunta turhaan yrittää piirittää veljesten linnoitusta.

Lopulta veljesten puolustus kuitenkin särkyy kun joku suuri pappi onnistuu käännyttämään heidän lich-kenraalit muureilta.

Iltana jolloin valkoinen veljeskunta vyöryy yli muurien Fiolektan ja Eliael illastavat kahdestaan linnansa uumenissa tietäen jo kohtalonsa. He päättävät räjäyttää linnansa tuhoten kaiken monien kilometrien säteeltä, mutta valmistellessaan julmaa loitsuansa heille ilmestyy heidän vanha oppi-isänsä ja lausuu heille:

"Nyt te olette kokeilleet kumpaakin äärtä, ettekö ymmärrä vieläkään? Kumpikaan ei voi hallita yksin, koska se joka hallitsee yksin kaatuu omaan halkaisuunsa. Ja se joka halkeaa, kuolee jotta hänen puolikkaansa voivat taas hallita. Näin se on ja näin se tulee aina olemaan.

Kaksi kertaa olette melkein katkaisseet suoran käärmeen, olette olleet ne kiertyneet käärmeet jotka elävät vain; koska suora käärme antaa niille elämän. Älkää kaatako vaakaa, koska jos vaaka kaatuu niin kaatuu kaikki muukin."

Sanottuaan tämän henki näytti veljeksille symbolin, jossa kolme käärmettä oli kiertynyt siten, että yksi käärme oli suora ja kaksi käärmettä olivat toisilta puolin kiertyneet sen ympärille. Vaikka veljet tiesivät olevansa tuomittuja kuolemaan he vajosivat polvilleen ja alkoivat itkeä anteeksi antamusta jumalilta. Ja lopulta jumalat vastasivat niin, että valkoiset veljetkin kuulivat jylisevän äänen taivaista:

"Olkoot niin!"

Ja taivaista iski julma salama polttaen Fiolektanin tuhkaksi ja singoten Eliaelin kauas tuntemattomille maille.

Etsintä

1382 vuotta Eliael harhailee ympäri Nagaita etsien syytä sille, että jumalat antoivat hänen elää ja tuhosivat hänen veljensä; kultahiuksisen, heikon veljensä.

Kuudennen ajan alussa hän uskaltautuu syntymä kaupunkiinsa, mutta eräs maagi tunnistaa hänet piirroksesta ja langettaa hänen ylleen kirouksen, joka olisi vievä hänet hautaan ennen kuin hän ehtii täyttää tehtävänsä. Eliael ihmettelee pitkään mitä maagi tarkoitti.

Vuonna 72 kuudetta aikaa Eliael, joka on nyt muuttanut nimensä Eliumiksi, näkee pohjoisella taivaalla kolme käärmettä, jotka lopulta johdattavat hänet Stoeliin hänen asuinpaikastaan, Olorienista. Pian sinne asetettuaan hän näkee, jotain joka saa hänen kuntonsa heikkenemään ja ajatukset sumenemaan.

Kohtalo

Nyt hän ymmärtää mikä hänen tehtävänsä on. Häntä vastaan Loukun kadulla juoksee poika, joka on täysin samannäköinen, kuin Fiolektan oli 1800 vuotta sitten. Jostain syystä poika joutuu pian orvoksi ja Elium ottaa hänet sen suurempia kyselemättä oppipojakseen.

Elium huomaa Fiolektanin unohtaneen täysin kuka hän on, mutta aikoo kuitenkin kertoa hänelle kunhan hän on tarpeeksi vanha. Elium hämmästyy miten tarkalleen samanlainen lahjakkuus tämä nyt nimeä Morgan totteleva poika on, verrattuna nuoreen Fiolektaniin. Poika oppii pian kaiken mitä maagiksi tarvitaan, mutta rahan vähäisyyden ja Eliumin yhtäkkiä huonontuneen kunnon vuoksi pojan koulutus jää pahasti kesken siihen verrattuna, mitä heille opetettiin kun he olivat nuoria.

Morganin ollessa 17 Eliumin tila huononee nopeasti ja hän kuolee koskaan kertomatta Morganille kenen hän epäili Morganbach Tvalin olevan...

< Morganbach "Morgan" Tval