Nagain metafyysinen historia

Nooniiin, kerran Morgan penkoi pussukoitaan ja onnistui työntämään sormensa (vain yhden) mustien lootusten joukkoon nuuhkaisten sitä sitten, uups... Tässä Nagain metafyysinen historia; miten Morgan sen julmetussa pilvessä näki...

- Morganbach Tval

Alussa on rajaton tietoisuus määrittelemättömässä tilassa. Tietoisuus on looginen ja kykenevä rajattuun ajatteluun, se on kaikkeus. Ajatus olemassaolon toteamisen vaikeudesta syntyy logiikassa. Logiikka synnyttää ajan ja paikan luodakseen perustan olemassaololle. Se ei ole tyytyväinen, koska olemassaolo ei tule välttämättömäksi ajan ja paikan myötä. Olemassaolo huomaa ajan ja paikan synnyttäneen erilaisen olemassa olon, joka laajenee olemassa olemattomuuteen kumoten sitä rajallisesti. Hän myös huomaa ollessaan ajan ulkopuolella, toisen olemassaolon kehittyvän odottamattomalla tavalla ja tajuaa joutuneensa ansaan ajan sisälle. Hän on tyytyväinen, koska on varmistunut olemassa olostaan hänestä lähteneen kehityksen vuoksi. Hän yrittää olla ajaton ja huomaa olevan kykenevä astumaan aikaan ja pois siitä halunsa mukaan.

Toinen olemassaolo opettaa logiikkaa joka huomaa olevansa nyt muutakin kuin nyt hänen mielestänsä vain rajattu tietoisuus. Hän päättää nimetä itsensä Ensimmäiseksi, ajan ajaksi, paikan paikaksi ja toisen olemassa olevaisuuden universumiksi. Hän on tyytyväinen, koska voi nähdä muitakin tietoisuuksia universumin sisällä. Toiset, jotka hän nimeää olennoiksi, ovat ajallisia ja syntyvät kuollakseen pian pois. Hän oppii alun ja lopun käsityksen ja päättää, että universuminkin on loputtava joskus. Niin on logiikan mukaan oltava. Hän muuntelee universumia niin, että toiset saavat muodon ja valinnan voiman.

Hän seuraa monien toisten sopeutuvan ja kehittävän outoja ja uusia asioita. Hän oppii lisää ja tajuaa logiikan olevan vähentymässä toisten mielissä. Pian hän tajuaa toisten menettäneen kyvyn olla absoluuttisen loogisia ja toisten jopa menettäneen kyvyn olla loogisia ollenkaan. Ne jotka eivät voi olla loogisia ollenkaan katoavat ja nne jotka voivat soveltaa selviytyvät ja kehittyvät. Selvinneet alkavat kysellä olemassaolon kysymyksiä ja kehittävät monta uskontoa. Tämä häiritsee ensimmäistä, koska uskonnot ovat epätosia vaikkakin oikeassa logiikan roolista. Hän kuitenkin päättää antaa niin edistyneille ja oikeamielisille olennoille vapautuksen ja luo heidän seuraamansa jumalat.

Jumalat ovat loogisia ja yhtä tietoisia kuin ensimmäinen. Jostain syystä erään tiiviin olemassaolo kehittymän 1024 jumalaa astuvat logiikan ulkopuolelle ja puuttuvat epäloogisten olentojen olemassa oloon, elämään. Nämä jumalat sanovat ensimmäiselle sanat:" Looginen ei ole kaunista". Ensimmäinen ei ymmärrä kauneutta ja astuu ajasta opetellakseen estetiikan. Hänen ihmetyksekseen 37 jumalaa osoittavat olevansa kykeneviä ajattomuuteen ja kertovat hänelle logiikan olevan vastoin hyvyyttä, pahuutta, nautintoa ja surua. Ensimmäinen kyllästyy omaksi hämmästyksekseen ja antaa kivimöhkäleen jumalten puhua näistä oudoista asioista vapaasti, mutta päättää poistaa ne, jos ne saastuttavat muita kivi möhkäleitä.

Ensimmäinen huomaa kauhukseen muiden lukemattomien jumalten kadonneen miljardien kulttuurien mukana muualta universumista. hän ei tiedä miksi, mutta olettaa planeetan outojen käsitteiden olevan jokin selviytymismekanismi, jolla olevaisuus selviytyy. Hän huomaa oppineensa taas lisää. Hän antaa jumalten porskuttaa rauhassa ja jää oppimaan lisää.

Ensimmäinen ihmettelee, miksi nyt kaikkeuden haltuunsa ottaneet jumalat tuhoavat toisiansa ja liittyvät kokonaisuuksiksi toisten jumalten kanssa. Hän myös huomaa joidenkin jumalten tuhoutuneen epäloogisissa taisteluissa. Hän olettaa taistelun olevan osa selviytymistä, mutta ihmettelee sitä kuitenkin. Jumalat vähenevät liittymien ja tuhoutumien vuoksi ja heidän voimansa tasoittuu säilymisen lakien mukaiseksi. Ensimmäinen oppii tasapainon käsitteen ja huomaa sen olevan tärkeä. Jumalat luovat jumaluutensa mukaiset sijat itsellensä ja taistelut vähenevät. Nyt on kulunut noin 11 miljardia vuotta universumin synnystä ja Ensimmäinen tuntee itsensä vanhaksi, ainakin kohtalaisen. Hän alkaa ajatella olemassa olemattomuuden käsitettä ja unohtuu siihen.

Tässä vaiheessa vähäisemmät olennot alkavat jäljitellä jumaltensa tekoja ja pystyttävät suuria ja mahtavia pyhäkköjä heille. Jumalat saavat seuraajia ja pyhäköitä eripuolille maailmaa (joksi olennot planeettansa kutsuvat). Olennot elävät tuhansia vuosia rauhassa muodostaen suuren kulttuurin maailmaansa he käyvät kauppaa ja suuria kaupunkeja perustettaan.

Noin kolme tuhatta vuotta Ensimmäisen kadottua kulttuuri alkaa rapistua ja syttyy monia sotia. Sodat tuhoavat kaupunkeja ja ihmiset taantuvat tieteiden ja taiteen alalla radikaalisti. Monia jumalaten pyhäkköjä tuhotaan, mutta jumalat eivät tule maahan pelätessään jumalten välistä sotaa.

Kolmannen ajan alettua jumalat eivät enää astu Nagaihin.

< Morganbach "Morgan" Tval