Seikkailu 6: Koivukummun Piiritys

Metsä täynnä ihmeellisiä olentojaKouran klaani oli pelastettu ja jäähyväiset jätetty. Oli aika päättää seuraava määränpää. Stoeliin on vielä pitkä matka, eikä kukaan koskaan tiedä mitä matka tuo tullessaan. Mitkä uudet seikkailut odottavatkaan sankareitamme?

Stoel on saanut uuden kuninkaan, Valkea Veljeskunta on tiukentamassa otettaan, Örkit ja muut pahalaiset olivat vaarallisen lähellä Stoelin länsipuolen rajoja, olisiko Stoelkaan enää turvallinen?

Matkalla kohti Stoelia sankarimme kulkivat suuren koivu- ja tammimetsän läpi. Vehreys ja metsän raikkaus saivat viimepäivien väsymyksen kaikkoamaan hetkessä, Olo oli kuin uudestisyntynyt. Kaikki oli hienosti kunnes metsästä löytyi örkkien kulku-ura, eikä sellaista voi olla huomaamatta. Kaikki vähänkään elävä ja kaunis oli tuhottu, puut silvottu, ja jopa maa tuntui menettäneen elämänsä örkkien raskaiden saappaiden alla. Tällaista tuhoa ei voisi jättää rankaisematta.

Sankarimme kohtasivat joukon örkkejä, metsä muuttui taistelutantereeksi. Örkkien taidot eivät olleet lähelläkään autiomaan kovettamien sankareidemme taitoja, mutta heitä oli paljon. Jokaisen kaadetun örkin tilalle tuli kaksi uutta, eikä taistelulle näyttänyt tulevan loppua. Sankarimme taistelivat pitkään, mutta huomasivat pian tilanteen toivottomuuden. Loitsut olivat loppu, Jumalten voima kulutettu, ja lihakset kipeät. Nuoliakaan ei ollut enää juurikaan jäljellä. Oli löydettävä parempi paikka puolustautua, ennen kuin örkit murtautuisivat puolustuksen läpi.

Sankarimme tekivät epätoivoisen hyökkäyksen kaataen lukuisia örkkejä ja ennen sekaannuksen hälvenemistä he lähtivät perääntymään kiireesti kohti länttä. Sankarimme joutuivat pakenemaan tuntikausia, örkkien seuratessa aivan kannoilla, kunnes metsän keskeltä löytyi kumpu, jonka päälle oli rakennettu kylä, puolituiskylä nimeltään Koivukumpu.

Koivukumpu on nimensä mukaisesti koivujen ympäröimällä kummulla oleva puolituiskylä. Paikkaa ei ole merkitty yleisille kartoille, ja harva tietää edes sen olemassaolosta. Puolituiset ovat eläneet rauhallista elämään kokematta juuri muita hankaluuksia kuin satunnaiset susilaumat. Viimeaikoina asiat ovat kuitenkin muuttuneet dramaattisesti

Örkit ja pahalaiset ovat piirittäneet kylän ja hyökänneet sinne. Monta puolituista on kuollut puolustaessaan kylää ja muutamat, jotka ovat yrittäneet paeta, ovat joutuneet örkkien ja koblinien saaliiksi. Pahinta kaikista on öisin kuuluva aavemainen valitus, joka ei anna rauhaa kenellekään.. Kauhistuttava valitus viiltää ilmaa joka yö ja kyläläiset ovat varmoja että useampi kuin yksi puolituinen on joutunut "sen jonkin" uhriksi. Jäljellä olevat kyläläiset eivät voi muuta yrittää puolustaa kylää ja toivoa ihmettä.

Lisätietoja

Sankareiden Matkakartta >

Damin teoksia: Taakse jää koivukumpu >
Jackin teoksia: Koivukummulla >

Muppets Matkapäiväkirjat

Dravigan Tarinaa >
Jacquelin päiväkirja >
Magnus Harleighin päiväkirja >
Morganbach Tvalin Merkintöjä >
Orionin päiväkirja >
Shanin päiväkirja >

Slashing Matkapäiväkirjat

Jalvynin päiväkirja
Lornan päiväkirja
Midorin päiväkirja
Nicolon päiväkirja
Sambalin mietteitä >
Zayinin päiväkirja

Loppusanat

Pahuus on lyöty, Valkeus on voittanut, vai onko...?

Sankarimme selvittivät Koivukummun arvoituksen, saivat Hovermonin hengiltä, löysivät Magarenin tikarin. Kylä oli pelastettu, ainakin se osa joka siitä oli vielä jäljellä raskaiden tutkimusten ja taisteluiden jälkeen.

Slashing-sankarit evakuoivat kylän örkkien ja tulen tieltä, Muppets-sankarit puolustivat kylää, jättäen hengissä selvinneet jälleenrakentamaan Koivukumpua.

Moni puolituinen oli kuollut ja usean omaisuus tuhoutunut, mutta silti sinnikkäät puolituiset jaksoivat katsoa eteenpäin kohti parempaa tulevaisuutta. Ilman sankareiden apua, he eivät olisi varmasti selvinneet. Hobbittien silmistä näkyi niin iloa kuin suruakin kun sankarimme hyvästelivät heidät. Vielä monien sukupolvienkin jälkeen puolituiset kerääntyisivät takkatulen ja kylmän oluen ääreen kertomaan tarinaa sankareista, jotka pelastivat Koivukummun.

< Edellinen seikkailu   Seuraava seikkailu >