Stoel VI: Etelä-Stoel, Eteläsatama ja Loukku
Eteläsatama
Kaikki satamassa eivät suinkaan ole omistautuneet kalastukselle. Eteläinen Satama tarjoaa hyvät
ja turvalliset tilat kauppiaille ja heidän vankkureille, eläimille, ja muulle kuljetusvälineille,
sillä aikaa kun he asioivat risteyksessä. Salakuljettajat, myös, toimivat pääasiassa eteläisessä
Satamassa, myyden varastettua ja laitonta tavaraa kaupunkiin ja sieltä ulos. Kaupungin vartiosto
tutkii jokaisen laivan ja vankkurin, mutta ovelat salakuljettajat tekevät silti suurta bisnestä.
Suurin osa itään menevästä kauppatavarasta kulkee aavikon nomadien karavaaneissa tai laivoissa.
Viimeinen merkittävä piirre Satamassa on sen telakat. Viisi
sataman telakkaa tarjoaa paikan ostaa, myydä, tai vuokrata veneitä ja laivoja. Monet tarjoavat
myös miehistöä ja kaleeriorjia, tarpeen mukaisesti ja työttömiä merimiehiä löytää helposti lisää
norkoilemassa telakoiden läheisyydestä.
Stoelissa, kuten kaikissa ihmisten kaupungeissa on oma likainen ja kurja slummialue, pimeä
alamaailman ja roskaväen asujaimisto. Loukku on Elainen ja Lavainen joen väliin
jäävällä maakaistaleella eristyksissä muusta kaupungista, ja vain muutama lauttayhteys liittää sen
muuhun kaupunkiin. Stoelin vartiokaarti ei edes yritä pitää täällä yllä kuria ja järjestystä, vaan
valvoo ketä ja mitä kuljetetaan muualle kaupunkiin lautoilla ja laivoilla. Ennen suurta
tulvaa väestönlaskenta arvioi sen asujaimiston koostuvan noin viidestätoistatuhannesta varkaasta,
salamurhaajasta, kerjäläisestä, huligaanista, ja muista ihmissaastasta, kattaen lähes kaikki
tunnetut rodut. Nykyisin Loukussa asuu muutama sata ihmistä, mutta sen väkiluku kasvaa koko ajan.
Suuren tulvan jälkeen Loukun asukkaat pakenivat Stoelin Eteläosiin Vapaakillan avustuksella.
Itse Loukussa ei ole enää montakaan taloa pystyssä, mutta kaupungin kaikkein köyhimmät ovat
alkaneet rakentaa sinne hökkeleitä ja sateensuojia. Moni kaupungista karkotettu, varaton, tai
muihin halveksittuihin rotuihin kuuluva joutuukin asumaan tällä karulla saarella.
Kauan, ennen kuin Stoel perustettiin, Loukku oli pieni kalastajakylä nimeltään Tryloch. Jäljet
siitä on yhä olemassa lähellä loukun satamalaitureita, mädäntyneinä puutaloina ja sortuneina
laitureina, mutta nykyään niissä asuu tuskin muita kuin rottia ja hämähäkkejä. Loukun keskus, jota
leikkisästi kutsuttiin kauppa-alueeksi, oli verrattain moderni alue. Se selvisikin parhaiten
tulvasta ja lukuisat sen rakennuksista ovat yhä pystyssä, vaikkakin erittäin huonossa kunnossa.
Loukun eteläpuolella on yleinen hautausmaa, josta löytyy yhä useita ruumishuoneita, joita
kutsutaan ruumistaloiksi. Siellä on useita hautaamattomia ruumiita alttiina tuulelle ja säälle.
Rottia ja muita syöpäläisiä on runsaasti. Monet vannovat nähneensä yöllä kuolleiden nousevat ja
kulkevat loukun kaduilla metsästäen sen asukkaita. Ruumistalot ovat ainoa paikka missä kasvaa
harvinainen ja kaunis maaginen kukka, verijuuri.
Oman rakennuksen lähettäminen >
Stoelin iso kartta >
Stoelin rakennusten aakkosellinen hakemisto >
Stoelin rakennusten hakemisto toimialan mukaan >
Rakennuksia, nähtävyyksiä ja merkittäviä paikkoja
| Sijainti kertoo missä kartalla rakennus on. Hakasuluissa oleva roomalainen numero kertoo
kartan (I, II, III, IV, V, VI). Seuraava kirjain-numero pari kertoo ruudun jossa rakennus on
kartalla (A-N ja 1-13). Rakennus saattaa ulottua useampaan ruutuun, jolloin kaikkien ruutujen
koordinaatit ovat peräkkäin pilkulla erotettuina. Jos rakennus on näkyvissä myös muissa
kartoissa seuraava hakasuluissa oleva tieto kertoo sen. Viimeisenä on kerrottuna rakennuksen
väri kartalla. Hakasulkujen linkki vie sinut kartalle. |
Sijainti: [VI C5]
Lähettäjä: Sanna "Sande" Heittola (ensilumi@iki.fi)
Kutomo itsessään on kohtalaisen suuri, siellä työskentelee parhaimmillaan jopa 20 henkeä,
Calabrasin oma perhe mukaan lukien. He kaikki tekevät pitkää päivää, joten kangaspuiden kalke
kuluu aamusta iltamyöhään.
Calabrasin kutomon tunnistaa paitsi kyltistä, niin myös siitä että rakennuksen katoilla on
kuivumassa valmiita kankaita. Calabrasin erikoisuudeksi on vuosien saatossa muodostunut
purjekankaiden valmistus. Tavoilleen uskollisena miehenä hän kyllä vieläkin valmistaa
tavallistakin kangasta. Calabrasilla on aivan oma reseptinsä, mitä kankaiden kyllästämiseen tulee
ja hän on siitä hyvin ylpeä. Syystäkin, sillä hänen valmistamansa purjeet ovat hyvälaatuisia.
Purjekankaat toimitetaan enimmäkseen telakoille, mutta monet pienemmätkin yrittäjät käyvät
hankkimassa kankaansa Calabrasilta.
Kutomossa työskentelee vain ja ainoastaan nuoria, alle naimaikäisiä tyttöjä. He kun pysyvät
paremmin kurissa kuin ikäisensä pojat ja tekevät tarkempaa työtä. Lisäksi naisille ei tarvitse
maksaa niin paljon kuin miehille...
Sijainti: [V M12] [VI B12]
Lähettäjä: KM
Kolmikerroksinen valkoisesta kivestä rakennettu talo. Julkisivulla kasvaa
korkea viiniköynnös ja villiintynyt yrttitarha. Toivottaa matkalaiset
tervetulleiksi jos eivät ole löytäneet majataloa tai tavernaa. Sisäpihalla
on köynnösten alle jäänyt hautakivi. Sisäpihalla on myös salakäytävän
portti. Salakäytävä vie loukkuun. Talon sisällä on 8-huonetta ja kellari.
Makuuhuone on sisustettu pylvässängyillä ja kivituolilla. Ruokasalissa on
puinen käytössä kiiltäväksi muuttunut pitkä tuoli ja puupöytä. Keittiössä
on avotakka ja hella. Oleskeluhuoneessa on neljä tuolia makuusohva ja takka,
Käytävässä on Darrakkien suvun muotokuvia ja patsaita Vessa on kolmannessa
kerroksessa ja siinä on tunneli josta ulosteet valuvat sisäpihan reunassa
olevaan tunkioon. Pesuhuoneessa on marmorinen kylpyamme ja veden lämmittämiseen
pata joka lämpenee takasta tulevalla savulla ja kuumalla ilmalla. Sauna
(pohjoisten barbaareiden keksintö) on kylpyhuoneesta erotettuna
kristallisella ovella ja lämpenee puukäyttöisellä kiukaalla. Kellarissa on
viinikellari ja Darrakkien suvun yksityiskirjasto.
Sijainti: [VI L4] Ruskea
Aivan loukun pohjoiskärjessä pienellä saarella voimakkaiden virtausten ympäröimänä sijaitsee
pimeä harmaasta kivestä tehty torni, Elainen torni.
Legendan mukaan, torni kuului aikoinaan Elainelle, ylimaallisen kauniille ja
voimakkaalle velholle vuosisatoja sitten. Kun hän vanheni ja näki kuoleman lähestyvän, hän ei
halunnut valita epäkuollutta tietä jatkaakseen elämäänsä, vaan sai kuolemattomuuden antamalla
sielunsa rakastamalleen joelle.
Kalastajat sanovat että kuka tahansa häiritseekin Elainen tornia, saa päällensä Elainen vihan,
ja tuo suuret tulvat kaupunkiin. Tämän on Stoel saanutkin kokea, kun Valkea Veljeskunta ja Velhot
häiritsivät Elainen tornin rauhaa. Suuren tulvan jälkeen elämä on alkanut palata takaisin
tavanomaiseen uomaansa, mutta monet silti pelkäävät että Elaine rankaisee Stoelia vielä uudestaan.
Elaine on kirjoittanut lukuisia kronikoita, joista vain osa on enää
tallella.
Eorl kultaseppä koki taannoin traagisen surun, kun hänen tyttärensä, joka aikoi avioitua
Filippo Grimwall III kanssa, katosi. Sankarimme tutkivat tapausta ja viimein selvisi että tytär,
Elizabeth oli kuollut. Lisää tarinaa löydät seikkailusta 1 (Rakastavaiset).
Eorl Kultaseppä näytti vanhentuneen vuosia kuultuaan tyttärensä tapauksesta, eikä hän koskaan
palautunut entiselleen. Eorlin liike on yhä toiminnassa, mutta hän on peittänyt kaikki ikkunat ja
pitää vain himmeää valaistusta sisällä. Harvat viitsivät enää tulla käymään hänen liikkeessään.
Monet vannovat että hänen liikkeessään kummittelee.
Sijainti: [V N12] [VI B12] Keltainen
Eteläsataman Kalastajien Kilta on toinen suurista kalastajakilloista. Kalastuksen lisäksi kilta
hoitaa salakuljetusta ja laitonta ihmiskauppaa. Killan puhemies on Sox Kalastaja.
Viimeinen merkittävä piirre Satamassa on sen telakat. Viisi sataman telakkaa tarjoaa paikan
ostaa, myydä, tai vuokrata veneitä ja laivoja. Monet tarjoavat myös miehistöä ja kaleeriorjia,
tarpeen mukaisesti ja työttömiä merimiehiä löytää helposti lisää norkoilemassa telakoiden
läheisyydestä.
Fernand on vanha soturi, joka on tappanut monta sankaria, kuten Hrefin, vanhan murhaajan. Hänen
kuuluisin tekonsa oli, kun hän taisteli mahtavaa Brendfania vastaan. Hän katkaisi Brendfanin jalan
verisesti. Mutta nyt Brendfan on tullut Stoeliin, ja hän, vanha soturi joutuu lähtemään...
auttamaan Brendfania ennen kuin Muppets tai Slashing sankarit häntä auttavat...
Lukko ja avainkauppias Uiren Avari. Pitäjä on loistava lukkojen avaaja ja lukkojen
ansojen tuntija. Tiskin alta löytyy myös loistavia tiirikoita, erikoisia lukkoja sekä ansoja,
mutta tämä tieto on vain harvojen ja valittujen tiedossa.
Sijainti: [V M5-6] [VI A5-6]
Tummanharmaa
Iloinen kauppa täynnä kirkkaita, juhlavia ja riemukkaita vaatteita karnevaaleille, naamiaisiin
ja kaikenlaisiin juhliin. Iloinen musiikki kuuluu aina sisältä. Ictio itse on tanakka ja
aina hymyilevä kirkkaisiin vaatteisiin pukeutunut keski-ikäinen mies. Iction Kirjavien Pukineiden
kellarikerroksesta johtaa tie viemäreihin. Ictio itse on Vapaakiltalainen ja hänen talonsa toimii
myös Turvatalona.
Myöhemmin Iction kirjavat pukineet paloi, eikä taloa ole kunnostettu sen jälkeen. Lisää talon
tapahtumista voit lukea sankareidemme seikkailun 13 (Loukon
kohtalo) päiväkirjoista.
Sijainti: [VI C6] sininen
Lähettäjä: Black Eagle
Putiikki on synkkä ja sokkeloinen. Sen nitiseviltä hyllyiltä saattaa löytää tarkkaan etsimällä lähes
minkä tahansa tuotteen mitä elävät olennot ovat tuottaneet. Yleensä nämä esineet näyttävät vanhoilta ja törkyisiltä, mutta kun ne vie kotiin ja puhdistaa ne osoittautuvat lähes poikkeuksetta tuoreiksi. Poikkeuksena ovat tietenkin antiikkiesineet joita ei enää tuoteta. Varsinainen syy miksi putiikissa käy niin paljon asiakkaita on kuitenkin se, että putiikin pitäjä
Jaragil Tummaviitta pyörittää melko erikoista hankintamonopolia putiikin yhteydessä. Jaragilin tai hänen apulaisensa Storm Huomaamattoman voi palkata hankkimaan
minkä tahansa esineen oli se sitten missä vain tai kenellä vain. Poikkeuksia tietenkin on, Jaragil on älykäs eikä hän ota vastaan mahdottomia tehtäviä joita ei ole mitenkään mahdollista toteuttaa. Yleensä nämä esineet ovat vain
kadonneet sukupolvia sitten, mutta Jaragil kumppaneineen ei epäröi hankkia esinettä oikealta omistajaltaan laittomasti kunhan vain(!)
hinnasta sovitaan. taksat ovat muutenkin korkeat riippuen tehtävän vaikeudesta ja yleensä putiikin asiakkaita ovatkin kaupungin rikkaimmat.
Jaragilin hämäristä liiketoimista johtuen hän on kaupungin vartijoiden jatkuvan silmälläpidon alainen, mutta liukkaan älynsä ja apulaistensa ansiosta hän joutuu harvoin kiinni teoistaan. Niinä harvoina kertoina kun hänet saadaan kiinni itse teosta, joka hänen vaikutusvaltaisista asiakkaistaan järjestää hänet ulos, koska tarvitsee hänen palveluksiaan.
Sijainti: [IV D14] [VI D2] Tummanharmaa
Kiviseppien, rakentajien ja muurareiden toimintaa ja etuja ajava kilta.
Sijainti: [VI E14] Autiosaarella
Lähettäjä: Haltia
Tämä patsas joka on sata metriä korkea esittää Valkoisen
Valjeskunnan Pappia seisomassa. Valkoista marmoria ja Platiinaa.
Sijainti: [IV D13] [VI D1] Violetti
Kun velhojen kilta vapautti kääröjen myynnin, Kriggellston
oli yksi monien joukosta joka perusti käärökaupan. Lähelle hän liikettään perusti toinen velho
nimeltään Wisdum oman käärökaupan. Tämä tuskin oli sattumaa, sillä Kriggellston ja Wisdum ovat
ennenkin olleet kilpasilla. Kriggellstoniin sankarimme törmäsivät seikkailussa 18 (Outoja Kohtaloita).
Kuukkelin kapakka on pieni ja syrjäinen kapakka satamassa. Se on kuitenkin salakuljettajien
killan suosima paikka (syystä, jota he eivät kerro), jossa voi törmätä mitä erilaisempiin
tuotteisiin maailman ääriltä asti. Vartiolla ei ole mitään hajua salakaupasta (olisiko kapteenille
annettu hieman voitelurahaa tai perhe siepattu), joten Kuukkelin paikka on saanut olla
suhteellisen rauhassa.
Kuukkeli itse on 25-vuotias laihahko ja vähän luihu tyyppi, jolla ei ole juurikaan mitään
taitoja kapakan suhteen - hänellä on vain niiiiiin äärimmäisen hyvä tuuri, että kaikki mihin hän
koskee muuttuu kullanarvoiseksi (kuvainnollisesti). Kuukkelin paikassa isännöi n.50-v ja aika
tuhti ja ystävällinen majatalonisäntä, joka tunnetaan vain nimellä Tervetuloa-Joonas, ja
hän on on nimensä veroinen, sillä hän toivottaa tervetulleeksi vaikka Ogren (ja pitää huolta
siitä, että se käyttäytyy hyvin).
Aseiden tuonti Kapakkaan on ehdottomasti kielletty, ja siitä pitää huolta Turkis-niminen
miehenköriläs (250 cm 200kg - ei juurikan läskiä) jolla selvästikin on peikkoverta suonissaan.
Sijainti: [V M11, VI A11]
Lähettäjä: km
Yksi maanpäällinen kerros ja kellari, tekevät tämän mustasta marmorista
rakennetusta kylpylästä yhden Stoellin uudenaikaisimmista kylpylöistä.
Kellarissa on uuni jonka lämmöllä lämmitetään altaita. Kylpylään meno ei maksa
mitään, mutta ovella olevat vartijat häätävät ei toivotut asiakkaat (eli
köyhät). Kylpy tilat ovat samat miesten ja naisten kesken, mutta
pukeutumistilat erillään. Saatavilla olevat palvelut vaihtelevat hieronnasta -
erilaisiin mielenkiintoisiin huveihin. Kylpylässä on myös urheilukenttä
sisäpihalla. Kylpeminen tapahtuu vaatteita tai yksinkertaisessa toogassa.
Sijainti: [IV L9] Leipomontie 5a
Lähettäjä: hölmö
Leipomo joka tuoksuu aina hyvälle. ruskea
Sijainti: [VI B11] punainen
Lähettäjä: Lindir Lightarrow
Kompa on maahinen (kääpiötä pienempi mutta puolituista isompi otus) joka
ei luota magiaan vaan uskoo teknologian korvaavan sen joskus. Talosta
törröttää useita savupiippuja, tuuliviirejä sun muita vastaavia häkkyröitä.
Kun mennään sisään kadunpuoleisesta ovesta tullan hyvin ahtaaseen eteiseen
(jonka tekee ahtaammaksi nurkassa seisova hajonnut höyryllä käyvä vaatteiden
riipustuskone.) Talossa on eteisen lisäksi 2 muuta huonetta: päähuone ja
kellari. Päähuoneessa Kompa syö, nukkuu ja rakentaa outoja kyhäelmiään ja
vempaimiaan. Päähuone on oikeastaan vain yksi iso yhdistetty makuuhuone,
työhuone ja keittiö. Eteisestä tultaessa oikealla on nurkassa pieni sänky
jonka päällä ja ympärillä riippuu lisää häkkyröitä. Vasemmalla on pieni uuni
ja sen vieressä pöytä. Pöydällä on ruokailu astioiden lisäksi epäonnistunut
munakaskone. Aivan etäimmässä nurkassa on komman työpöytä jonka päällä on
mustiinpanoja, kirjoja työkaluja ja pari pientä keskeneräistä keksintöäkin.
Talo on täynnä lattiasta kattoon ulottuvia laitteita ja koneita (enemmän tai
vähemmän toimivia). Keskellä on luukku josta pääsee kellariin. Kellari on
oikeastaan verstas siellä on useita työpöytiä, työkaluhyllyjä ja
nostotelineitä. Kellari on yhteydessä eteläsatamaan pienen putken avulla
josta pääsee kätevästi seillamaan vesille. Putken suulla seisoo
keskeneräinen sukellusvene jota kompa nimittää NMS tuhoutumaton kakkoseksi (NMS
tuhoutumaton ykkönen törmäsi neitsytmatkallaan hiekkasärkkään).
Sijainti: [VI E3, F3]
Lähettäjä: Sanna "Sande" Heittola (ensilumi@iki.fi)
(10.7.2000)
Rakennuksen sisäpihaa ympäröi kivinen muuri, josta on aikojen kuluessa lainattu kiviä muihinkin
rakennuksiin. Muuria on sitten paikka paikoin paikattu savisilla tiilillä tai muilla tileaineilla.
Talon sisäänkäynnin luona voi haistaa saippuan ja muiden kylpyaineiden tuoksun ja oven
yläpuolella on kulahtanut kyltti, jossa päivää paistattelee runsasmuotoinen merenneito. Oviaukossa
on joskus ollut pariovi, mutta nyt siinä on jäljellä enää toinen ovista, joka on naulattu
paikoilleen tukevalla lankulla. Oven oikealla puolella on puinen saavi täynnä nokista vettä, johon
soihtuhäkistä palaneet tuhkat ja kekäleet ovat tippuneet. Oven yläpuolella on muutamia ikkunoita,
joissa on päivisin paksut verhot. Iltaisin verhot on yleensä vedetty syrjään ja sisältä kuuluu
kylpemisen ja ilonpidon ääniä.
Ulko-oven takana on pieni eteiskäytävä, jonka seinillä on kymmenkunta kynttilälyhtyä ja
lattialla on hienoa hiekkaa. Eteisaulan toisella puolella on rautainen portti, jonka takana istuu
vahdissa iso lihava kalju mies, jonka ruumis on erilaisten tatuointien peitossa. Päällään hänellä
on pelkkä lannevaate ja kaulassa hän roikottaa isoa avainnippua.
Läski-Ruupert tulee avaamaan oven kohteliaasti tulijoille ja päästää heidät varsinaiseen
eteishalliin. Eteishallissa on kolme hiilipataa, joissa palaa tuli, mikäli sää on tarpeeksi
viileä. Niiden lisäksi huoneessa on neljä divaania, joiden ääressä viettää aikaansa noppapelin
ääressä kolmesta kuuteen eri-ikäistä naista. Peli keskeytyy toviksi kun asiakkaat saapuvat
eteiseen ja joku tytöistä ohjaa heidät kylpytiloihin.
Eteisestä lähtee kaksi käytävää, joista toinen on peitetty verhoilla ja joka johtaa yläkertaan.
Toista myöten pääsee sisäpihalle, jossa on muutama nuori tyttö pesemässä pyykkiä. Heillä on
apunaan Läski-Ruupertin nuorempi ja laihempi versio. Miehellä on tosin varustuksenaan ruoska.
Sisäpihan reunalla on toinen ovi, josta pääsee itse kylpytiloihin. Kylpyläosuus on sijoitettu
holvattuun alakertaan, jossa on isoilla verhoilla erotettu erillisiä "kabinetteja". Verhot on
diskreetisti vedetty niiden peseytymistilojen suojaksi, jotka on jo varattu. Siitä huolimatta
enemmän tai vähemmän nakuja kylpijöitä tuon tuostakin viuhahtaa näkyvillä. Miehillä ja naisilla ei
ole erikseen kylpytiloja.
Tässä vaiheessa on yleensä jo tiedusteltu asiakkaiden toiveita kylpynsä suhteen. Onko kylmää
vai keitettyä vettä? Tuleeko öljyjä ja hajusteita? Entä kylpypyyhkeitä ja haluavatko kylpijät
itselleen suopaa vai saippuaa (saippua on kalliimpaa) ja tarvitsevatko he pesijätärtä.
Höyryhuoneessa käynti on ilmaista, mutta sinne voi tilata itselleen hierojan. Hieroja on pitkä ja
laiha mies, joka luisevilla sormillaan löytää kohteestaan sellaisia kipeitä lihaksia, joiden
olemassaoloa et itsekään tiennyt. Operaatio on paikka paikoin kivulias, mutta jälkeenpäin olo on
taivaallinen.
Kylpijät voivat myös pesettää omia vaatteitaan, jos haluavat, mutta se maksaa ylimääräistä.
Kaiken kaikkiaan koko lysti ei tule maksamaan ylettömän paljon, ellei sitten halua ostaa itselleen
yläkerrasta yksityishuonetta, jossa on mahdollista saada ns. koko hoito, johon sisältyy ruokaa,
juomaa ja kylpyseuraa. Alakerrassa käy aina silloin tällöin joku laulaja viihdyttämässä kylpijöitä
tarinoilla ja lauluilla.
Yläkerrassa on rappusten päässä toinen rautaportti, jonka takana on vahdissa Läski-Ruupertin
naispuolinen vastine, Ko Kun Lai. Hänellä on vyöllään sapeli ja selässään pyöreä
pronssikilpi. Hän tulee avaamaan oven vain niille, jotka kulkevat talonväen seurassa. Portaiden
yläpäässä on pieni huone, josta pääsee käytävään, jonka varrella on kuusi erikokoista huonetta.
Huoneissa ei ole ovia, vain paksut verhot ja käytävä päättyy paksuun puiseen oveen. Oven takana on
pieni huone, jossa palaa kymmenkunta kynttilää ja jossa on toinen samanlainen ovi. Ovi johtaa
paikan emännän Lleandre Hurgannolaisen tiloihin.
Lleandren huone on kalustettu hyvin ja se on myöskin hyvin siisti. Lleandrella on huoneessaan
kaksi noin viisitoistvuotiasta poikaa, jotka on puettu ylellisesti ja joilla molemmilla on
seuranaan iso tumma koira. ISO tumma koira. Lleandre itse on noin nelikymppinen nainen, jolla on
valkoinen väljä kaftaani (eräänlainen kaapu) ja hänellä on ranteissaan ja kaulassaan paljon
hopeisia koruja. Hiuksensa hän on järjestänyt tyylikkääksi kampaukseksi päänsä päälle. Lleandre on
hyvin itsevarma ja kokenut nainen, joka on aina kiinnostunut tuottavista liiketoimista.
Jos kuitenkin hanke vaikuttaa liian riskialttiilta, Lleandre ei ole kiinnostunut. Jos asiakkaat
äyttäytyvät siivottomasti, niin talosta löytyy näkyvien vartijoiden lisäksi vielä pari
ylimääräistä ja Lleandrella on tunnetusti monta keinoa nylkeä kissa...
Sijainti: [IV C14][VI C2] valkoinen
Lähettäjä: Wille Ruotsalainen
Ne jotka näkevät Clopin Leipurin ensimmäisen kerran yleensä kavahtavat. Mies on
kalmankalpea, pitkä ja kauttaaltaan valkean tomun peittämä. Hän kantaa mukanaan kokoelmaa
erilaisia veitsiä, sekä salaperäisin riimuin kirjottua taikasauvaa ja hänen valkea pukunsa on aina
täynnä punaruskeita tahroja.
Paikalliset tuntevat surullisen leipurin paremmin. Tahrat ovat vadelmahilloa ja taikasauva
piirakkapulikka +1 (+3 pullataikinaa vastaan). Hän on vetäytynyt hiljaiseksi ja piittaamattomaksi
sen jälkeen kun hänen vaimonsa karkasi kiertelevän pelimannin matkaan. Miltei mykkä leipuri tuntuu
pitävän vain lapsista, joille hän jakaa korppuja ilmaiseksi. Clopinin kisälli Tordek on Stoelin
yöelämässä viehtyvä hampuusi.
Sijainti: [IV C14] [VI C2] Punainen
Hämärä ja savuinen pieni yrttikauppa. Mustasta lootuksesta voi ostaa mitä erilaisimpia ja
harvinaisempia yrttejä, juomia ja materiaaleja. Hintataso on kohtuullinen. Kaupasta voi myös
tilata omien reseption mukaisia juomia ja yrttisekoitteita tai palkata käyttöönsä vaikka
alkemistin. Mustan Lootuksen omistaja Goo, ei puhu kuin kahta kieltä, Mustainmaan kieltä ja
Olorienia. Ellei asiakas osaa kumpaakaan, saattaa kaupat jäädä tekemättä.
Goo on pieni kyttyräselkäinen ja ruma ihminen, jossa voisi luulla virtaavan alempien rotujen
verta. Häntä ei juurikaan näe kauppansa ulkopuolella, ja harvoin sisälläkään kunnolla savun
vuoksi. Kaupassa leijaileva savu saa nopeasti silmät kirvelemään ja vuotamaan, eikä kukaan viihdy
siellä kauan.
Tammesta rakennettu kaksikerroksinen majatalo, jonka toinen kerros on katuun päin leveämpi,
joten sen alle jää kävelykadun tapainen. Paksun oven yläpuolella roikkuu kyltti, jossa komeilee
punainen lohikäärme.
Majatalon omistaja Flick Tynnyrimaha on vanha, mutta ystävällinen majatalon isäntä.
Hänen punaiset poskensa ja pyöreä mahansa ovat aina toivottaneet tervetulleeksi uusia asiakkaita
ruokasalissa. Vastaanotto on pääovesta vasemmalla, nurkassa. Sen takana on keittiö. Pääoven
oikealla puolella on ruokasali, samassa huoneessa. Kierreportaat vievät yläkertaan, jonka huoneet
ovat aina siistejä. Iltaisin alkaa juhlinta. Lämpimän paistin ja perunoiden, sekä hyvän viinin
nautittua on hyvä vetäytyä lämpimän peiton alle.
Sijainti: [VI C5] Tummankeltainen
Punainen turska on kalahalli eteläisessä satamassa. Punaisen turskan viereinen kuja toimi
Muppets sankareiden Jackin, Shanin ja Morganbachin piilopaikkana heidän etsiessä Elizabethiä
Seikkailussa 1 (Rakastavaiset).
Ragan, joskus hulluksi väitetty, niminen mies omistaa oudon sekatavarakaupan
Etelä-satamassa. Hänen kaupasta saa yleensä lähes mitä ihmeellisempiä käyttöesineitä. Hänen
varastonsa vaihtelevat totaalisesti laidasta toiseen ja sitä mitä sai viikko sitten ei välttämättä
löydykään enää koko seuraavana vuotena.
Niille jotka hakevat eksoottisia esineitä tai outoja kaukomaiden tavaroita, kannattaa tutustua
Raganin varastoihin. Tavarat ovat sekaisin kaupassa ja siellä kulkeminen saattaa joskus olla
vaarallista. Ei ole ensimmäinen kerta kun asiakas on hautautunut tavarapinon alle yrittäessään
tutkia jotain esinettä tarkemmin. Toistaiseksi on sentään vältytty vakavilta loukkaantumisilta.
Ragan itse on kuin kauppansa, ailahteleva mieleltään ja oudosti pukeutuva. Seudun muut
kauppiaat ovat oppineet välttämään Raganin kaupan läheisyyttä, sillä muille kauppiaille on
sattunut kaupan läheisyydessä outoja onnettomuuksia.
Ragstarin nahkatehdas käsittää kaiken kaikkiaan kuusi erikokoista taloa lähellä laitureita ja
rantaa. Tehtaasta on hyvin vaikea erehtyä, sillä sen ympärillä leijailee märkien vuotien ja
parkkiaineiden haju. Lisäksi rakennusten seinillä ja katoilla on monia hätäisenoloisesti kyhättyjä
telineitä, joilla on kuivumassa erilasia vuotia. Ragstar itse on huumorintajuton lyhyenläntä mies,
joka tuo etäisesti mieleen villisian. Ainakin mitä karvoitukseen tulee. Ragstarin palveluksessa on
noin kymmenkunta eri ikäistä poikaa, joita tämä juoksuttaa olemattomalla palkalla ympäri
tehdastaan tekemässä erilaisia töitä.
Jokaiselle eri työvaiheelle on oma rakennuksensa. Yksi on nahkojen puhdistamista ja kaapimista
varten, toinen on pesua ja karvojen poistamista varten, kolmannessa taas liotellaan nahkoja
erilaisissa parkitsevissa aineissa. Neljännessä pehmitetään ja muokataan nahkoja ja viidennessä
niitä jälleen pestään ja värjätään ja kuudennessä ne viimeistellään ja lajitellaan myyntiä varten.
Ragstar itse asuu kuudennen talon yläkerrassa, joka on koko kompleksin ainoa kaksikerroksinen
talo. Pojat nukkuvat yleensä kuka missäkin, mutta osa heistä nukkuu tehtaalla. Ragstarilla on
paikkaa vartioimassa parin laiskan rengin lisäksi myös neljä takkuista koiraa, jotka kaikissa on
takulla jokaista Stoelin koirarotua. Koirat ovat myös Ragstarin lemmikkejä.
Ragstarin tehtaalta valmistuu nahkoja niin saappaisiin kuin valjaisiin ja panssareihin. Laatu
ei ole aina paras mahdollinen, mutta hinta on kohtuullinen. Ragstar osaa tehdä myös laadukasta
nahkaa, jos haluaa, mutta mies on hiukan laiskan oloinen...
Silloin tällöin joku vene tulee rantaan joko viemään tai tuomaan nahkoja. Huterilla laitureilla on
myös usein joitain Ragstarin poikia huuhtelemassa nahkoja. He kun voivat käydä uimassa siinä
sivussa ja hiukan pitää hauskaa työnsä ohessa.
Haarniskantekijä Seppä Vinhakas. Seppä tekee kaikki haarniskat vain tilaustyönä ja on
erittäin ylpeä työstään. Varsinkin ketju ja rengaspanssarit ovat hänen erikoisalaansa. Vapaakillan
ystäviä.
Sijainti: [V M9] [VI A9] Vihreä
Seppä Theos Rautaportti on taitava takoja, joka on erikoistunut aseisiin. Hän taitaa
niin raudan, kullan, kuin hopeankin takomisen taidon. Varsinkin erikoiset ja kaukaisten maiden
harvinaiset aseet ovat hänen erikoisalaansa. Nomadit suosivat erityisesti Rautaportin takomia
sapeleita.
Sijainti: [IV D14] [VI D2] Sininen
Satama-alueen vartioparakki. Vartijat huolehtivat kaikesta, laivojen tarkastamisesta
salakuljettajien etsimiseen. Satama-alue onkin melkoinen rikosviidakko, eikä vartioilla ole mitään
mahdollisuutta kitkeä sitä pois. Niinpä moni sortuukin vain keräämään lahjuksia ja katsomaan
poispäin kun rikoksia tapahtuu. Moni kaupungin vartioista joutuukin yleensä vankilaan ennen
palveluksensa päättymistä. Kaupungin vartioiden keskuudessa määräystä Satama Parakkiin pidetään
rangaistuksena.
Sijainti: [VI F3] Vihreä
Stern on Orinocolainen Kauppias, jolla on kolme laivaa; Tyrsky, Laine, ja Nebuchadnezz.
Hän kuljettaa niin tavaraa kuin ihmisiäkin Orinocon ja Stoelin välillä. Sankarimme kohtasivat
Sternin Seikkailussa 18 (Outoja Kohtaloita)
Vanha ompelimo nykyään suljettu (niinkö?), oikeasti se on nyt joidenkin epäkuolleiden päämaja.
Sijainti: [V N5, VI B5] harmaa
Lähettäjä: se oon mä
Tummaseinäinen pakanatemppeli.
Sijainti: [VI E3] punainen
Lähettäjä: Wille Ruotsalainen (viruotsa@st.jyu.fi)
Tämän kolmikerroksisen ja koruttoman rakennuksen katutaso on kiveä ja kaksi ylintä kerrosta
ovat puuta. Talo sisältää pieniä Yhden huoneen vuokra-asuntoja, joissa kaupungissa työskentelevät
palkolliset, kisällit, hanttihommalaiset, pikkupalkkaiset ja katukauppiaat asuvat hieman
paremmassa rauhassa kuin majatalojen asukkaat. Alakerrassa on yhteiskeittiö, ikkunoita on vain
kaupunginpuoleisella seinällä ja mukavuudet vähissä.
Rakennuksen omistaa Jerblen kauppahuone, jonka omistaa Geezin yhtymä, jonka
puolestaan omistaa Hector Tukevan kuolinpesä, eli asukkailla ei ole hajuakaan, kuka heidän oikea
vuokranantajansa on.
Vapaakillan suurin ongelma on kilpaileva kilta nimeltään Uskaanit. Heidän päämajansa sijaitsee
Loukun pohjoisosassa, Elainen Tornin alla.
Sankarit joutuivat Uskaanien hyökkäyksen kohteeksi
seikkailussa 11 (Valvova Silmä). Sankareille selvisi, että
Merinossa olevasta kapakasta johti tunneli salaiseen paikkaan. Sankarit kulkivat tunnelia
Elainen alitse ja saapuivat kohtaan, joka oli suoraan Elainen Tornin alapuolella. Sielä he
kohtasivat Uskaanit ja vanhan tuttavansa Jiron.
Sijainti: [VI D3] Punainen
Vaacerin perheasunto on oudon näköinen rakennus, jonka seinät on täynnä piikkejä. Talon
omistaja Hullutos Vaacer pelkää niin paljon varkaita, että hän on ansoittanut talonsa joka
puolelta.
Vapaakilta on loukussa päämajaansa pitävä varkaiden kilta, jonka
perustaja ja isokiho on Yksikäsi.
Vapaakilta oli sankareiden koti kun he aloittivat yhteisen matkansa. Se sijaitsee Loukussa ja
paikallisten varkaiden kilta. Vapaakillassa asuu myös voimallinen Pappi, Veli Kivi, sekä Velho,
Musta Mestari. Veli Kivellä on pieni temppeli vapaakillan yhteydessä ja Mustalla Mestarilla pieni
torni toisella puolella vapaakiltaa. Killan johtaja on Yksikäsi ja hänen ykkösmiehensä oli Jiro,
joka myöhemmin loikkasi Uskaaneihin, kilpailevaan varkaiden ja salamurhaajien kiltaan.
Sankarit pitivät Vapaakiltaa pitkään päämajanaan ja kotinaan, kunnes
seikkailussa 12 (Vedenpaisumus) lähes koko Loukku
tuhoutui. Vapaakilta kuitenkin selviytyi Mustan Mestarin avustuksella vahingoittumattomana.
Vapaakilta onkin ainoita täysin säilyneitä rakennuksia Loukussa. Vapaakillan rakennus ei ole enää
vapaakiltalaisten päämaja, sillä lähes kaikki loukkulaiset muuttivat Stoelin muurien sisälle
Seikkailussa 13 (Loukun Kohtalo).
Sankarit löysivät tunnelit ensimmäisessä
seikkailussa (Rakastavaiset) ja temppelin alla olevan salahuoneen
seikkailussa 10 (Näkyjen Peili)
Sijainti: [IV E13] [VI E1]
Violetti
Vihreä kärrynpyörä on sataman läheisyydessä oleva varsin edullinen majatalo ja kapakka. Kapakan
baarimikkona on tumma mies nimeltään Fidel. Sankarit vierailivat Vihreässä Kärrynpyörässä
Seikkailussa 18 (Outoja Kohtaloita).
< Stoelin vapaakaupunki
Stoelin
karttoja
Uskaanien Päämaja
Vapaakillan Loukun Talo